Ympäristönsuojelulain täytäntöönpanosäännösten merkitys ja toimivuus ympäristövaikutusten kannalta

Selvitys pohjautuu ympäristönsuojelulain uudistamiseen ja sen tarkoituksena on ollut arvioida ympäristönsuojelulain täytäntöönpanosäännöksiin liittyvän aloituslupajärjestelmän toimivuutta ja asiaa koskevien säännösten kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä tarkastellaan ensin voimassaolevaa oikeustilaa. Keskeinen anti selvityksessä on korkeimman hallinto-oikeuden soveltamiskäytännön kuvaus ja täytäntöönpanosäännöksiin sisältyvien edellytysten oikeudellinen analysointi oikeuskäytännön valossa. Tutkittavana ollut päätösaineisto kattaa vuodet 2012–2016 ja ne päätökset, joissa on mainittu ympäristönsuojelulain voimassa oleva 199 § toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta tai sitä edeltänyt aiemman lain 101 §. Selvityksessä on lisäksi tarkasteltu voisiko täytäntöönpanosäännöksiä muuttaa siten, että toiminnan voisi aloittaa ilman hakijalle myönteisen ympäristölupapäätöksen lainvoimaa, jos hakija on ainut muutosta hakenut, eikä muutoksenhakutuomioistuin päättäisi toisin. Toinen kuvitteellinen tarkastelutilanne koski toiminnan aloittamista valvovan viranomaisen luvalla osittain, jos hakija on ainoa valittaja, eikä valitus koskisi mitenkään osittain aloitettavan toiminnan osaa. Analysoidun oikeuskäytännön perusteella aloituslupaa ja ympäristöluvan täytäntöönpanoa koskevan sääntelyn todetaan olevan tällä hetkellä oikeudellisesti toimivia. Sääntelyssä ei näyttäisi esiintyvän sellaisia oikeudellisia ongelmia tai puutteita, jotka olisivat esteenä tehokkaalle soveltamiselle. Selvityksessä ei siten esitetä muutoksia aloituslupaa koskevaan sääntelyy

Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn kehittäminen

Selvityksessä analysoitiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista annetun ympäristöministeriön päätöksen (1626/1991) nojalla ELY-keskusten tekemät avustuspäätökset vuosilta 2012–2016. Samoin perehdyttiin rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvaamista koskevaan sääntelyyn Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Virossa. Lisäksi kartoitettiin Euroopan unionin valtiontukea koskevaa sääntelyä. Hankkeessa lisäksi arvioitiin, voitaisiinko joidenkin lajien tai vahinkotyyppien osalta korvaukset siirtää vakuutusten piiriin. Tämän lisäksi hankkeeseen sisältyi keskeisten sidosryhmien haastattelu. Selvitysryhmä laati kaikkiaan 14-kohtaisen listan suosituksista sääntelyn kehittämiseksi. Suositukset koskevat muun ohella Suomen perustuslain vaatimusten huomioon ottamista, Euroopan unionin valtiontukisääntelyä, vahinkojen korvaamista ja ennaltaehkäisyä sekä rahoituksen myöntämiseen liittyvää menettelyä. Tämä julkaisu on Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden tutkimusryhmän ja Linnunmaa Oy:n muodostaman konsortion loppuraportti ympäristöministeriön tilaamaan selvitykseen, jonka tavoitteena on luonnonsuojelulailla (1096/1996) rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn kehittämine

Suometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettivaikutukset : Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien tarkastelu

Vuonna 2015 voimaan tulleen kestävän metsätalouden rahoituslain (KMRL 34/2015) voimassaoloa on ehdotettu jatkettavan vuodesta 2020 vuoden 2021 loppuun. Rahoituslain tavoitteena on ollut lisätä metsien kasvua ja ekologista kestävyyttä sekä hillitä vesistökuormitusta ja turvata monimuotoisuutta. Rahoituslain perusteella myönnettyjen julkisten tukien (noin 55 milj. euroa vuodessa) painopiste on suometsien osalta ollut selkeästi metsien kasvua lisäävissä toimenpiteissä. Tutkimus on tuottanut viime vuosina aikaisempaa tarkempaa tietoa suometsien aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja niiden maaperän kasvihuonekaasupäästöistä. Tulosten mukaan ojitettujen suometsien merkitys vesistökuormitukselle on aiemmin luultua huomattavasti suurempi, ja suometsien maaperä on Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa suuri päästölähde. Ojitetuilla suometsillä on luonnontilaisiin soihin verrattuna vähäinen merkitys monimuotoisuudelle. Nykyisellä rahoituslailla ja sen edeltäjillä on tuettu toimenpiteitä, joilla on uuden tutkimuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suomi on sitoutunut päästövähennyksiin Pariisin ilmastosopimuksessa, ja tavoittelee viimeisessä hallitusohjelmassaan hiilensidonnan vahvistamista maankäyttösektorilla, vesistöpäästöjen pienentämistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Tämän selvityksen tavoitteena on taustoittaa nykymuotoisen tukijärjestelmän ympäristövaikutuksia siten, että se tukee uuden rahoituslain sekä muun suometsien hoitoa ja käyttöä koskevan oikeudellisen sääntelyn valmistelua. Selvitys kuvaa suometsien hoidon tukijärjestelmää ja siihen osallistuvia toimijoita rooleineen, tarkastelee suometsille soveltuvien tukien ilmasto- (kasvihuonekaasut ja hiilen kierto), vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksia, ja ehdottaa ympäristön kannalta kestävämpiä suometsien hoito-, tuki- ja sääntelyvaihtoehtoja. Voimassa olevan rahoituslain mukaisista työlajeista suometsän hoidon tukeen liittyvä kunnostusojitus aiheuttaa lisääntyviä vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöjä ja ylläpitää ojituksen aiheuttamaa monimuotoisuuden heikkenemistä. Metsänuudistamisen ja taimikonhoidon tuet kannustavat metsänomistajia tasaikäiseen metsänkasvatukseen. Tuettujen toimenpiteiden seurauksena suometsät päästävät ravinteita ja kiintoainesta vastaanottaviin vesistöihin, ja niiden maaperä on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde. Terveyslannoituksen tuen vaikutukset vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöille ovat ainakin lyhyellä aikavälillä pieniä, mutta sen kriteerit on määritelty tasaikäisen metsänkasvatuksen perusteella. Nykyisen rahoitusjärjestelmän tuilla (metsäluonnon hoitohankkeiden tuki) voidaan myös ennallistaa soita, mikä on tehokas tapa palauttaa suon monimuotoisuutta, mutta tuen käyttö on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Tukia ja oikeudellista sääntelyä uudelleen suuntaamalla voidaan pienentää suometsien hoidon aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristölle haitallisista tuista olisi luovuttava, ja niiden tilalle kehitettävä sellaisia tukia ja sääntelyä, joiden tavoitteena on vesistövaikutuksien ja monimuotoisuuden suojelun lisäksi myös suometsien hiilinielun vahvistaminen turpeen hävikkiä vähentämällä. Uuden tukijärjestelmän ja oikeudellisen sääntelyn ei tulisi kannustaa suometsien maaperän liialliseen kuivattamiseen, eikä niiden uudistamiseen tasaikäiseksi metsäksi. Havaitut ympäristövaikutukset puoltavat ennemminkin jatkuvapeitteisen, eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen käyttöä, mitä tukijärjestelmän ja muun sääntelyn tulisi edistää. Joidenkin suometsäkohteiden osalta tulisi harkita tukia ja sääntelyä, jotka mahdollistaisivat kevyemmän metsätalouden, ja jopa metsätaloudesta vähittäisen luopumisen. Suon aktiiviseen ennallistamiseen tulisi kannustaa monimuotoisuuden kannalta tärkeillä kohteilla. Tukijärjestelmää kehitettäessä on huomioitava suometsäalueiden vesitalouden näkökulma. Vesitalouteen vaikuttamisella on alueellisia heijastevaikutuksia kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöihin sekä monimuotoisuuteen. Alueellisella suunnittelulla voitaisiin saavuttaa suurempia kokonaishyötyjä vesitalouteen vaikuttavien tukien ja toimien sopivalla kohdentamisella. Myös tukien kohdistamiseen säädösten ja muiden tukiehtojen mukaisesti tulisi jatkossa kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Suomen metsäkeskuksen tarkastustulosten mukaan suometsän hoidon ja tuhkalannoituksen tukien osalta tässä on ollut ongelmia. Niiden seurauksena tukien myönteiset vaikutukset ovat usein jääneet tavoiteltua pienemmiksi ja vastaavasti haitalliset ympäristövaikutukset ovat voineet muodostua tarkoitettua suuremmiksi.202

Ympäristörikoshyötyjen tilannekuva

Hankkeessa tuotettiin tietoa ympäristörikoksilla tavoiteltujen ja saatujen taloudellisten hyötyjen tilannekuvasta sekä selvitettiin piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrää, luonnetta ja taloudellista arvoa. Hankkeessa tuotettiin myös arvio siitä, kuinka tehokkaasti ympäristörikoksilla saatua rikoshyötyä on saatu perittyä valtiolle ja paljonko hyödystä olisi mahdollista palauttaa ympäristörikostorjuntaan. Lisäksi hankkeessa tuotettiin de lege ferenda kannanottoja rikoshyötyjen korvamerkinnästä ympäristörikosten ehkäisyssä sekä ennallistamiskustannusten ja rikoshyödyn menettämisen suhteen huomioimisesta. Toimiva viranomaisyhteistyö mahdollistaa tapausten tehokkaan ja selkeän etenemisen, jolloin prosessi toimii kustannustehokkaasti. Ympäristörikosten käsittelyprosessin sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi prosessia tulisi tarkastella kokonaisuutena, koko valtakunnan tasolla ja sitouttaa pitkäjänteiseen kehitystyöhön kaikki käsittelyyn osallistuvat viranomaiset. Ympäristösäännösten vastaisten pienten tekojen käsitteleminen hallinnollisessa sanktiomenettelyssä olisi resurssien kannalta tarkoituksenmukaista. Myös ympäristörikosten ehkäisy on tärkeää ja tarpeen. Siinä tietoisuuden lisääminen on olennaista. Ympäristörikosten rikoshyötyä pohdittaessa tulee ottaa huomioon myös vahinkojen ennallistamisen tärkeys. Olisikin tarpeen huolehtia siitä, että ympäristövahingon aiheuttaneella itsellään olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia ennallistamiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Free tropospheric aerosols over South Africa

Raman lidar data of one year was been analyzed to obtain information relating aerosol layers in the free troposphere over South Africa, Elandsfontein. In total, 375 layers were observed above the boundary layer during the period 30th January 2010 – 31st January 2011. The seasonal behavior of aerosol layer geometrical characteristics as well as intensive and extensive optical properties were studied. In general, layers were observed at higher altitudes during spring (2520 ± 970 m) while the geometrical layer depth did not show any significant seasonal dependence. The variations of most of the intensive and extensive optical properties analyzed were high during all seasons. Layers were observed at mean altitude of 2100 m ± 1000 m with lidar ratio at 355 nm of 67 ± 25 and extinction-related Ångström exponent between 355 and 532 nm of 1.9 ± 0.8

Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhden luukun lainsäädäntöhankkeen vaikutusten arviointi

Selvityksessä on arvioitu ympäristöministeriössä valmisteltavaa lainsäädäntöehdotusta ympäristöllisten lupamenettelyjen ajalliseksi yhteensovittamiseksi (ns. yhden luukun menettely). Uudistus koskisi eniten ympäristö- ja vesilupia, ympäristövaikutusten arviointia, rakennuslupaa ja kemikaaliturvallisuuslupaa. Arvioinnin perusteella investointien nopeutumisesta ja yritysten hallinnollisten kustannusten vähentymisestä johtuvat taloudelliset hyödyt jäävät vuositasolla vähäisiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruus ja suunta riippuvat kahdesta epävarmasta tekijästä: siitä, kuinka paljon lupien käsittelyajat todellisuudessa lyhenevät sekä siitä, kuinka paljon monilupaisia hankkeita lopulta käsitellään yhdessä luukussa. Ilmeistä kuitenkin on, että lupamenettelyjen pidemmälle viety integrointi vahvistaisi vaikutuksia eli lisäisi etenkin investointien nopeutumisesta saatavia hyötyjä. Lupamenettelyjen ajallinen yhteensovittaminen vaatii toimiakseen koordinoivan viranomaisen. . Yhden luukun lupapalveluiden onnistumisen kannalta olennaista on myös sähköisen palveluympäristön toimivuus. Lainsäädäntöhankkeella ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kannalta ajallinen yhteensovittaminen voi olla ongelmallinen, koska kansalaisten ja järjestöjen voi olla vaikea saavuttaa riittävä ymmärrys monilupaisesta hankkeesta ja valmistella sitä koskeva muistutus tai mielipide laajasta kuulemisaineistosta lyhyen kuulemisajan puitteissa. Selvityksessä on arvioitu myös YVA- ja lupamenettelyjen yhteensovittamista erityisesti tarkastelemalla ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja lupahakemuksen kuulemisen yhdistämistä, josta voi seurata enimmillään 3 kuukauden aikasääst

Metsätalouden kannustinjärjestelmää muutettava – suometsien hoidon ympäristövaikutukset huomioitava paremmin

Nykyinen kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (KEMERA) on suunnattu tukemaan puuntuotantoa ja ympäristötavoitteiden edistämiseen käytetty rahoitus on suhteellisen pieni. Järjestelmä sisältää myös ympäristön kannalta haitallisia tukia.202

Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset

Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannuksetHankkeen taustalla on hallitusohjelman kirjaus kaivosten ympäristönsuojelun parantamisesta muun ohella vakuussääntelyä kehittämällä. Nykytilanteessa vakuussääntely ei kata useita olennaisia vesijakeita ja niihin liittyviä vastuita, kuten louhosten ylivuotovesien hallintaa. Hankkeessa tuotettiin tietoa kaivoksilla syntyvien vesijakeiden määrästä ja laadusta sekä kaivosten vesienhallinta- ja käsittelytekniikoista, tarkkailusta ja lopettamis- ja jälkihoitovaiheen kustannuksista. Hankkeessa tuotettiin myös tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat vesijakeiden ominaisuuksiin, vesienkäsittelytavan valintaan, tarkkailuun ja kustannuksiin. Hankkeessa analysoitiin myös vakuussääntelyn nykytila katvealueineen kaivosten vesienhallinnan, vesienkäsittelyn ja ympäristötarkkailun näkökulmista sekä kehitettiin sääntelymalli näihin vastaamiseksi. Sääntelymallissa YSL:n mukaisen vakuuden ala laajenisi jätteiden käsittelytoiminnasta koko kaivostoimintaan. Malliin sisältyisi sääntelyä kaivostoiminnan sulkemissuunnitelmasta, vesienhallinta- ja vesienkäsittelysuunnitelmasta, seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta sekä uudesta kaivostoiminnan vakuudesta. Vakuuden laajentamisen taloudellisen merkityksen suuruusluokka voi yksittäisellä kaivoksella jäädä pienimmillään alle sadantuhannen. Suurimmillaan, lähinnä ääritapauksissa, lisäkustannukset voivat olla kymmenen miljoonan suuruusluokkaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä